Hungarologische Beitrage 10. Universität Jyväskylä (1997)

1. Tutkimuksen teoreettinen taust - 1.2. Kokemuksen ulottuvuudet ja historia

sä Euroopassa (Die Zeit 7.11.1986; ks. myös Hentilä 1994, 269-279). Edellisen perusteella tulkinnasta seuraa poliittisia implikaatioita tai ainakin se on myös jollakin tavalla sidoksissa olemassaolevaan val­lankäyttöön. Tässä olennaisinta ei ole silti se, pitikö edellinen tulkinta paikkansa, sillä politiikassa ratkaisuja ei välttämättä tehdä sen perus­teella, miten asiat ovat vaan miten niiden oletetaan olevan. Tämä olettaminen toteutuu symbolien välityksellä, sillä ne muovaavat, luo­vat mutta myös syrjäyttävät ja vääristävät aistien välittämää tietoa (vrt. Edelman 1971, 2). Poliittinen symboli on silloin, kun symbolin oletettuun tulkintaan liittyy merkitystä koskevia ristiriitoja. Mukana on tällöin Koselleckin käsite odotushorisontti (Erwar­tungshorizont), joka toimii samoin kuin kokemustila. Jonkin hen­kilön persoonalliset ja interpersoonalliset odotukset ovat läsnä myös nykyisyydessä ja konstituoivat alati muuttuvaa odotushorisonttia (Koselleck 1979, 349-379). Oikeistoon yhdistettyjen tulkintojen liit­täminen Saksan liittotasavallassa juuri oikeiston valtakauteen riitti määrittelemään nykyistä toimintaa, sillä tulkinnoista taistelemalla taisteltiin myös yhteiskunnallisista arvoista. Näin historia toimii osana poliittista argumentaatiota, jossa se tekee ajasta mielekästä aikaa. Se on tärkeä rintama semanttisessa val­tataistelussa, jossa omalle toiminnalle haetaan kulttuurista ja poliittista oikeutusta. Eräänlainen menneisyyden ja kulttuurin herruus on valtaa myös nykyisyydessä, sillä menneisyyden avulla tulkitaan myös nykyisyyttä (Rüsen 1990, 11-13). Mennyt on siten riippuvuus­suhteessa nykyisyyteen. Toisaalta julkisuudessa on myös olemassa erilaisia intressiryhmit­tymiä, jotka käyttävät ja suorastaan tarvitsevat itselleen historian. Vaikka oman itsen toiminnan sijoittaminen laajempiin yhteyksiinsä on jo perin inhimillistä sinänsä, politiikassa jonkinlaisen tradition omaaminen lisää poliittista uskottavuutta ja painoarvoa. Näin histo­riaa rakennetaankin jo tulevaisuutta ja tulevaisuuden tarpeita vastaa­vaksi. Politiikan kannalta onkin analysoitava enemmän tätä nykyisyyttä, sen ulottuvuuksia sekä suoria ja epäsuoria yhteyksiä itse politiikkaan. Nykyisyydessä läsnä oleva menneisyys, kokemus ja jo kirjoitettu his­toria liittyvät ihmisten hyvin herkkää aluetta koskettavaan niin sym­boliseen kuin konkreettiseenkin politiikkaan. Tässä historioitsijat 17

Next