Hungarologische Beitrage 10. Universität Jyväskylä (1997)

1. Tutkimuksen teoreettinen taust - 1.3. Historia poliittisena argumenttina ja menneisyspolitiikka

1.3. Historia poliittisena argumenttina ja menneisyyspolitiikka Edellä historia määrittyi äärimmäisen monimuotoiseksi käsitteeksi, joka ei yksiselitteisesti samaistu tutkimukseen, tulokseen tai itse men­neisyyteen. Kokemustilana historia sisältää voimakkaita symbolisia nykyisyydessä läsnä olevia ulottuvuuksia, jotka liittyvät kulttuuriin ja hyvin herkkään inhimilliseen, maailmankatsomusta muovaavaan ko­kemukseen. Myös ammattihistorioitsijoiden kirjoitukset ovat yksi ryhmänsä, joilla luodaan tätä yksilön ylittävää kokemustilaa. Poliittisessa argumentaatiossa historia sekä historiasta tehtävät analogiat voivat toimia yhtenä keinona nykyisten tavoitteiden edes­auttamiseksi. Nykyisyydessä vaikuttavilla monenlaisilla intresseillä on merkitystä siinä, mitä otetaan tai halutaan pitää esillä. Historioitsijat määrittyvät osaksi tätä keskustelua, sillä he joutuvat tekemään nykyi­syyttä, vallitsevia käsityksiä tai arvoja tukevia ja vastustavia valintoja. Hayden Whiten mukaan myös ns. mietiskelevä historia on jo vähin­täänkin sopusoinnussa liberaalien tai konservatiivisten ideologioiden kanssa (White 1978, 69). Asioiden ymmärtäminen näyttää olevan myös jo kovin lähellä niiden tai vallitsevan tilanteen hyväksymistä-. Marxilaiselle traditiolle tärkeää ei ollut maailman selittäminen vaan sen muuttaminen. Unkarilaisessa kokemustilassa tämä traditio on otettava myös huomioon, mutta siten että tätä "puolueellisuutta" saatettiin käyttää sekä vallan puolustukseen että sen vastustukseen. Näin tekstin tuottaminen tulkitaan yritykseksi vaikuttaa ja tutkiminen siten jo yhdeksi mahdollisen poliittisen toiminnan muodoksi, jonka tarkoituksellisuus tai tarkoituksettomuus joudutaan tulkitsemaan teksteistä. Itse historiankirjoituksen täsmentymisestä esitettyä kolmijakoa so­velletaan siten, että se sivuuttaa ja jättää ns. propagandakysymyksen toisarvoiseksi. Kun tavallisesti propagandaksi ymmärretään jonkinlai­nen tietoinen vääristely, joudutaan tällöin itse "oikean tietoisuuden" mukanaan tuomiin ongelmiin. Tässä työssä tällöin tulkitaan oltavan vasta Koselleckin historiankirjoituksen ensimmäisessä vaiheessa, jossa asioita vasta merkitään erilaisten intressien perusteella muistiin. Tutkimuksen voi puolestaan myöhemmin olettaa muuttavan vallitse­via käsityksiä. Historiankirjoituksen osalta riittää toteamus, että sen täsmentyminen muuttaa kulloisenkin poliittisen esityslistan jaotteluja. 21

Next